Globaalikasvatustyöpajat syksy 2016

Globaalikasvatuksen kokonaisuudessamme häärää kuusi opettajaa. Aika usein olemme käyneet kertomassa kokonaisuudesta. Tänä syksynä olemme käyneet Katja Rannan (his / yht) kanssa kertomassa Seinäjoen lukion Maailma ulottuvillasi  globaalikasvatuksen ilmiöpohjaisesta oppimiskokonaisuudesta sekä HYOL:in päivillä 29.10. että Seinäjoella Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivillä 2.11.2016.

Uuden opetussuunnitelman myötä meilläkin on päivityksen paikka. Maailma ulottuvillasi kokonaisuus muuttuu Globaali maailma  - globaali vastuu nimiseksi ja rakentuu uuden opsin kurssien mukaisesti näin:

Periaatteessa meille tulee nyt lisää liikkumavaraa, kun pakolliset kurssit yo-paineineen eivät "purista". Teoreettisia sisältöjä ei silti ole tarkoitus karsia, sillä globaalien kysymysten ymmärtämien vaatii vankkaa tietopohjaa. Globaalit ongelmat ovat monimutkainen vyyhti, jos tarkoitus on pohtia moraalisia kysymyksiä ja miettiä ratkaisuja, on pohjalla oltava monialaista tietoa. Meidän on nyt vain entistä helpompi rakentaa kurssin etenemistä teemojen pohjalle.

Yksi asia, mistä olemme aika painokkaasti "saarnanneet" on se, että ilmiöpohjaisten toteutusten syntyminen ei tapahdu mahtikäskyllä. Kun opettajat ovat tottuneet vastaamaan omista kursseistaan vaatii yhteistyö luonnollisesti enemmän suunnitteluaikaa ja ennen kaikkia halua tehdä yhteistyötä. Jos opettaja kokee ilmiöpohjaisen lähestymistavan uhkaavan hänen oman oppiaineensa asemaa on raskaaseen ilmiöopetukseen lähteminen väärä vaihtoehto. 

Meidän reseptimme olisi se, että

1)  kannattaa tarjota suunnitteluresurssia (= palkkaa työstä). Suunnittelulle pitää olla aikaa ennen kokonaisuutta ja kokonaisuuden aikana opettajilla on oltava aikaa arvioida yhdessä missä mennään ja sopia käytännön toteutuksista.

2)  antaa ensijoukoissa tilaa niille opettajille, jotka haluavat kokeilla, mitä ilmiöopetuksella on heille annettavaa.

3) mahdollistaa oman tiimin kokoaminen - jos tavoitteena on "kunnolla töitä painaa", niin jotkut vain sopivat paremmin tekemään työtä yhdessä kuin toiset. Ilmiöpohjaista kokonaisuutta on tuskin kovin hedelmällistä tehdä ryhmässä, josta puolen mielestä se olisi ajanhaaskausta.

4) on oltava pitkäjänteinen - virheistä pitää olla mahdollista oppia. Meillä on nyt alkamassa kahdeksas kerta - nyt osaamme jo jotain tehdä oikein.

5) opettajan pitää sisäistää, mitä on tavoittelemassa. Kivan "puuhastelun" vuoksi ei saa teoreettisia sisältöjä jättää opiskelijalle itseopiskeltavaksi. Toiminnallisuus täytyy nivoa teoriaan, se ei saa jäädä irralliseksi. Syvämietteistä filosofiaa kannattaa siis harrastaa ensin itsekseen, jos pelkona on että pedantit opiskelijat vanhempineen huolestuisivat siitä, eihän vain ole vaarannettu mahdollisuutta laudatureihin. Jos tavoitteena on tunnetaitojen, vuorovaikutustaitojen, opiskelijoiden aktiivisuuden lisääminen, pitää tehdä asioita, joissa näitä asioita saa harjoitella. Tekeminen myös synnyttää halua ymmärtää asioita "teoriassa". Opiskelijan työmäärä pitää mitoittaa oikein. Voisi oikeastaan lohduttaa opiskelijaa, joka pohtii saako hän riittävästi sisältöjä yo-kirjoituksiin, että "tavallinen kurssi" voi olla level 1 ja ilmiöpohjainen oppiminen on nousua seuraavalle tasolle. Jos kokonaisuus rakennetaan huolella, oppiainerajat ylittävissä kokonaisuuksissa opitaan enemmän, syvemmin ja pysyvämmin.

6) valitaan ilmiöksi sellainen, joka kantaa. Globalisaatio on ollut hyvä valinta. Se on laaja ja monimutkainen, sen penkomisessa riittää haastetta. Siihen saa luontevasti tulokulmaa eri oppiaineista. Ei haittaa myöskään se, että valitun ilmiön opettaminen tuntuisi jopa "kutsumukseltä" ja merkitykselliseltä.

7) on mietitty, miten tiedottaminen sujuu. Kun koulupäivä ei noudatakaan tavallista rytmiä on erityisen tärkeää, että opiskelijat hahmottavat missä mennään, mitä pitää tehdä, mitä tavoitellaan, missä pitää olla ja "mitä tuli läksyksi". Tässä meitä on auttanut nyt Tabletkoulun kirjojen pohjalta meille räätälöity kurssipohja. (tabletkoulu.fi)  Joku tällainen toimiva systeemi kannattaa miettiä.

Kuvassa näkyy pieni pala sisällysluetteloa...Olemme järjestäneet kirjojen sisällöt etenemään kokonaisuuden mukaisessa järjestyksessä.

Saimme erikoisluvalla yhdistää Tabletkoulun kolme kurssikirjaa yhteen pohjaan. Opiskelijat hankkivat kyseiset kolme kirjaa (ge2, yh2, ue3) ja me teimme heille sen pohjalta "ylimääräisen" kirjan, johon asetimme sisällöt siihen järjestykseen kuin kokonaisuutemme eteni. Saimme yhteen ja samaan paikkaan lisättyä kaiken oman materiaalin, hoidettua tiedotuksen, lisättyä omat harjoitukset ja kokeet. Myös kurssiarvointi tapahtui Tabletkoulun työkaluin.