Globaalikasvatustyöpajat syksy 2016

Globaalikasvatuksen kokonaisuudessamme häärää kuusi opettajaa. Aika usein olemme käyneet kertomassa kokonaisuudesta. Tänä syksynä olemme käyneet Katja Rannan (his / yht) kanssa kertomassa Seinäjoen lukion Maailma ulottuvillasi  globaalikasvatuksen ilmiöpohjaisesta oppimiskokonaisuudesta sekä HYOL:in päivillä 29.10. että Seinäjoella Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivillä 2.11.2016.

Uuden opetussuunnitelman myötä meilläkin on päivityksen paikka. Maailma ulottuvillasi kokonaisuus muuttuu Globaali maailma  - globaali vastuu nimiseksi ja rakentuu uuden opsin kurssien mukaisesti näin:

Periaatteessa meille tulee nyt lisää liikkumavaraa, kun pakolliset kurssit yo-paineineen eivät "purista". Teoreettisia sisältöjä ei silti ole tarkoitus karsia, sillä globaalien kysymysten ymmärtämien vaatii vankkaa tietopohjaa. Globaalit ongelmat ovat monimutkainen vyyhti, jos tarkoitus on pohtia moraalisia kysymyksiä ja miettiä ratkaisuja, on pohjalla oltava monialaista tietoa. Meidän on nyt vain entistä helpompi rakentaa kurssin etenemistä teemojen pohjalle.

Yksi asia, mistä olemme aika painokkaasti "saarnanneet" on se, että ilmiöpohjaisten toteutusten syntyminen ei tapahdu mahtikäskyllä. Kun opettajat ovat tottuneet vastaamaan omista kursseistaan vaatii yhteistyö luonnollisesti enemmän suunnitteluaikaa ja ennen kaikkia halua tehdä yhteistyötä. Jos opettaja kokee ilmiöpohjaisen lähestymistavan uhkaavan hänen oman oppiaineensa asemaa on raskaaseen ilmiöopetukseen lähteminen väärä vaihtoehto. 

Meidän reseptimme olisi se, että

1)  kannattaa tarjota suunnitteluresurssia (= palkkaa työstä). Suunnittelulle pitää olla aikaa ennen kokonaisuutta ja kokonaisuuden aikana opettajilla on oltava aikaa arvioida yhdessä missä mennään ja sopia käytännön toteutuksista.

2)  antaa ensijoukoissa tilaa niille opettajille, jotka haluavat kokeilla, mitä ilmiöopetuksella on heille annettavaa.

3) mahdollistaa oman tiimin kokoaminen - jos tavoitteena on "kunnolla töitä painaa", niin jotkut vain sopivat paremmin tekemään työtä yhdessä kuin toiset. Ilmiöpohjaista kokonaisuutta on tuskin kovin hedelmällistä tehdä ryhmässä, josta puolen mielestä se olisi ajanhaaskausta.

4) on oltava pitkäjänteinen - virheistä pitää olla mahdollista oppia. Meillä on nyt alkamassa kahdeksas kerta - nyt osaamme jo jotain tehdä oikein.

5) opettajan pitää sisäistää, mitä on tavoittelemassa. Kivan "puuhastelun" vuoksi ei saa teoreettisia sisältöjä jättää opiskelijalle itseopiskeltavaksi. Toiminnallisuus täytyy nivoa teoriaan, se ei saa jäädä irralliseksi. Syvämietteistä filosofiaa kannattaa siis harrastaa ensin itsekseen, jos pelkona on että pedantit opiskelijat vanhempineen huolestuisivat siitä, eihän vain ole vaarannettu mahdollisuutta laudatureihin. Jos tavoitteena on tunnetaitojen, vuorovaikutustaitojen, opiskelijoiden aktiivisuuden lisääminen, pitää tehdä asioita, joissa näitä asioita saa harjoitella. Tekeminen myös synnyttää halua ymmärtää asioita "teoriassa". Opiskelijan työmäärä pitää mitoittaa oikein. Voisi oikeastaan lohduttaa opiskelijaa, joka pohtii saako hän riittävästi sisältöjä yo-kirjoituksiin, että "tavallinen kurssi" voi olla level 1 ja ilmiöpohjainen oppiminen on nousua seuraavalle tasolle. Jos kokonaisuus rakennetaan huolella, oppiainerajat ylittävissä kokonaisuuksissa opitaan enemmän, syvemmin ja pysyvämmin.

6) valitaan ilmiöksi sellainen, joka kantaa. Globalisaatio on ollut hyvä valinta. Se on laaja ja monimutkainen, sen penkomisessa riittää haastetta. Siihen saa luontevasti tulokulmaa eri oppiaineista. Ei haittaa myöskään se, että valitun ilmiön opettaminen tuntuisi jopa "kutsumukseltä" ja merkitykselliseltä.

7) on mietitty, miten tiedottaminen sujuu. Kun koulupäivä ei noudatakaan tavallista rytmiä on erityisen tärkeää, että opiskelijat hahmottavat missä mennään, mitä pitää tehdä, mitä tavoitellaan, missä pitää olla ja "mitä tuli läksyksi". Tässä meitä on auttanut nyt Tabletkoulun kirjojen pohjalta meille räätälöity kurssipohja. (tabletkoulu.fi)  Joku tällainen toimiva systeemi kannattaa miettiä.

Kuvassa näkyy pieni pala sisällysluetteloa...Olemme järjestäneet kirjojen sisällöt etenemään kokonaisuuden mukaisessa järjestyksessä.

Saimme erikoisluvalla yhdistää Tabletkoulun kolme kurssikirjaa yhteen pohjaan. Opiskelijat hankkivat kyseiset kolme kirjaa (ge2, yh2, ue3) ja me teimme heille sen pohjalta "ylimääräisen" kirjan, johon asetimme sisällöt siihen järjestykseen kuin kokonaisuutemme eteni. Saimme yhteen ja samaan paikkaan lisättyä kaiken oman materiaalin, hoidettua tiedotuksen, lisättyä omat harjoitukset ja kokeet. Myös kurssiarvointi tapahtui Tabletkoulun työkaluin. 

Esitys 24.10.2015 Seinäjoki

Opiskelijoiden kokemuksia ilmiöpohjaisista kokonaisuuksista

Miksi kokemukset ilmiöpohjaisesta oppimisesta voivat vaihdella näin paljon?

Helsinkiläisen lukiolaisen, Aurora Morén mielipidekirjoitus 19.9.2015 HS

Ilmiöpohjainen oppiminen lisää lukiolaisten stressiä 

Ilmiöpohjainen oppiminen on uusi oppimismenetelmä Helsingin kouluissa. Nyt monissa oppiaineissa opetetaan samoja asioita samaan aikaan eri luokissa. Ilmiöpohjaisen jakson tarkoituksena on, että kaksi tai useampikin aine yhdistetään ja samaa aihetta käsitellään usean eri aineen opettajan johdolla eri näkökulmista. Tarkoituksena on, että opetus on tehokkaampaa ja oppilaat oppivat hahmottamaan paremmin suuria kokonaisuuksia.

Ajatus on hieno, mutta lopputulos oli kokemukseni mukaan kuitenkin se, että oppilaiden työmäärä lisääntyi entisestään ja suunnittelulle oli varattu liian vähän aikaa.

Monet projektit tuntuivat kaukaa haetuilta, kun aineet eivät liittyneet mitenkään toisiinsa, vaikka niin annettiin ymmärtää. Stressi lisääntyi ja väsymys iski, kun kaikki oli epäselvää ja tehtävänannot suurpiirteisiä.

Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita.

Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa, kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän kuin normaali jakso.

Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe. Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa.

Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä, että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä kiinnitetä huomiota epäkohtiin.

Seinäjoen lukion Maailma ulottuvillasi opiskelijoiden palautetta keväältä 2015

Itse ainakin tykkäsin tosi paljon kurssista ja se sai miettimään asioita ihan erilailla. Vierailut muistaa hyvin ja oli kiva tehdä jotain mistä toisille tuli hyvä mieli. Tietysti muistaa hyvin kaikki tapahtumat ja tempaukset mitä kurssin aikana tehtiin, mutta kuitenkin parhaiten muistaa ja miettii tyttöjen asemaa maailmassa, tyttöjen oikeuksia ja kohtelua ympäri maailmaa. Aihe tietysti koskettaa, koska on itse tyttö. Aluksi kaikki tieto aiheesta tuli pienenä järkytyksenä ja se ettei kukaan oikeastaan pidä kohtelua epäreiluna maassa missä tyttöjen asema on huono. Oppimista auttoi, että jokaisessa aineessa käsiteltiin samaa aihetta viikoilla. Se tuki oppimista ja asian ymmärsi monelta eri kannalta. Kurssi auttoi samalla miettimään omaa tulevaisuutta ja sitä kuinka itse haluan vaikuttaa tulevaisuudessa. Kaikille oon kurssia suositellu, koska siitä sai paljon enemmän itselleen kuin normaalista viiden kurssin jaksosta. :) - Elisa Ruokamo -

Globbi jaksosta jäi paljon mieleen asioita esim. ihmisoikeuksista, naisten asemasta ja kulttuurien eroista.. Tuntui että sain globista paljon enemmän irti, kuin normaaleista jaksoista. Asiat oli mielestäni mielenkiintoisia ja tärkeitä. Työskentely oli monipuolista ja rennompaa, jolloin jaksoi keskittyä paremmin. Kesäloman jälkeen ekassa jaksossa oli helppo keksiä ja tehdä puhe tyttöjen asemasta Afrikassa, ja enkun tunnille tein kirjoitelman uskonnoista ja niiden vaikutuksista ihmisten toimintaan. Nauroimmekin Suvin kanssa, että globbi tais jäädä päälle .. Ja se oli hauska kun sain yhden Zimbabwen kirjeistä. Ollaan juteltu aina välillä whatsappissa ja viime viikolla lähetin Marvelloukselle kuvia revontulista, eikä se meinannut uskoa niitä oikeiksi :D... Haastetta globaalissa maailmassa on miten saataisiin yhteisöt kunnioittamaan yksilöitä, yksilöt kunnioittamaan yhteisöjä, ja vielä yksilöt keskenään ja yhteisöt kunnioittamaan toisiaan. Esim. silpominen, yms. , jos tälläisistä tavoista voisi kieltäytyä ilman että koko suku alkaa halveksua.. ja toisaalta että me muut ei mentäisi liikaa ohjaamaan ja muuttamaan toisten tapoja, vaan koitettaisiin ymmärtää ja hyväksyä tavat, vaikka ne tuntuisikin meistä oudoille..

Vaikeita , mutta hyviä asioita miettiä ja yrittää muuttaa parempaan ! - Oona Oksanen -

Globaalimaailma jaksosta jäi mieleen asioista sellaisia selkeitä kokonaisuuksia, mikä on varmasti sen ansiota, että samaa aihetta käsiteltiin samaan aikaan eri aineissa. Sai yhdisteltyä kaikki näkökulmat helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Ja vaikka toki tapahtumat ja toiminta jäivät hyvin mieleen niin ne mielestäni vain auttoivat ja antoivat  motivaatiota asioiden oppimiseen. Itselleni aukeni paljon syvemmin asiat kuin normaalin jakson aikana ja tuntui, että oppiminen oli paljon syvempää.

- Veronica Järvimäki -

Opitaan tutkien - eettinen kulutus

Kun on vapaa aikatauluista, sisältöjen oppimisen lisäksi on enemmän aikaa oppia taitoja...

Mietin, miten voisimme harjoitella tiedonhakutaitoja, yrittäjämäistä työskentelyotetta, esiintymisvalmiuksia, oppia reflektoimaan omia ajatuksia ja tunnistaa omaan arvomaailmaan vaikuttavia tekijöitä  - ja samalla oppia, mitä tarkoitetaan eettisellä kuluttamisella.

Esimerkki tabletkoulu.fi oppikirjaan suunnitellusta Eettisen kuluttamisen projektista (näet kuvatekstit isompana klikkaamalla kuvaa)

Yksi tuotos: http://muodikkaastivaieettisesti.blogspot.fi/

ja raakamateriaalia toisen projektin työstöstä...

Millaisia käytännönhaasteita ilmiöpohjaiseen opetukseen liittyy?

Tiedonkulku

Kun toimitaan ja tehdään, liikutaan paikasta toiseen, kun tehdään yhdessä eikä yksin, täytyy ratkaista, miten tiedonkulku hoidetaan: opettajien ja opiskelijoiden välinen viestintä ja tiedonkulku (viikkotapaamiset, sähköinen oppimisympäristö ja FB-ryhmä, WhatsApp opiskelijoiden kanssa ja opettajien välillä).

Ajankohdan valinta

esim. yo-kirjoitukset, muut koulun projektit, mille vuositasolle

Lukujärjestys (opiskelijat ja opettajat)

Opettajilla oltava muissa jaksoissa enemmän kursseja, että ilmiöjaksoon saa vähemmän kursseja - näin oppituntien paikkojen vaihto on helpompaa. Opiskelijoiden koko vuosisuunnitelma pitää tehdä huolella, kun yksi kokonainen jakso sidotaan tähän.

Suunnittelu

Suunnitteluun olisi oltava resurssia, kun asioista on neuvoteltava usean toimijan kanssa, tarvitaan aikaa eri tavalla, kuin yksinäisesti ja itsenäisesti oppitunteja ja kursseja suunnitellessa. Vaatii aikaa ja kypsyttelyä esim. lukiossa kokonaisuus pitää markkinoida valitsijoille. Pitäisi olla pitkäjänteisyyttä, että kokonaisuus kehittyy, ei yhden vuoden päiväperhoja.

Opiskelijoiden valikoituminen

• Motivaatio: Mikä on motivaatio valita ilmiöopetusta, millaiset odotukset heillä on? Uskaltaako valita erilaista, jos on kovin tunnollinen opiskelija "oppiiko siinä"? 
• Ryhmäkoko, esim. vierailuille on haastavaa lähteä kovin suuren ryhmän kanssa. 
• Sukupuolijakauma - onko aihe sellainen, että se kiinnostaa kumpaakin sukupuolta. 
• Ryhmäytyminen - luokattomassa isossa lukiossa ei paljon ryhmäydytä - nyt kun ollaan ja tehdään yhdessä, osaavatko opettajat toimia ryhmän kanssa, jolla alkaa olla oikein kivaa keskenään :) 
• Poissaolote -rilainen toteutus vaatii sitoutumista, koska yhden kurssin asiaa voidaan mennä kahdessa päivässä iso harppaus eteenpäin, kun lukujärjestys on perinteisestä poikkeava. 
• Kustannukset: Jos tehdään retkiä ja reissuja, miten ne kustannetaan.

Opettajatiimi

Samat intressit, henkilökemiat, vaihtuvat opettajat, soveltuvat oppiaineet, työnjako.

Arviointi

Jos opitaan tekemällä tai toimimalla, miten sitä arvioidaan. Jos opetus toteutetaan eri tavalla, pitäiskö arviointi olla myös jotain muuta kuin loppukoe.

OPS

Miten paljon OPS:ia uskaltaa tulkita, painottaa ja valikoida. Onko esim. lukio yo-kokeen vanki.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Ensi kevääksi  Seinäjoen lukiolle työstetään oma räätälöity sähköinen oppikirja Tabletkoulun kolmen kirjan pohjalta: UE3, YH2, GEO2

Tässä raakaversio, jota työstetään.

Uudesta OPSista häviää GEO2 ja UE3 (etiikka), mutta tilalle tulee teemaopinnot. Hyödynnämme niitä uuden kokonaisuuden suunnittelussa.